Little Shop of Horrors

Tämä viikko on ollut ehdottomasti raskain viikko koko oleskeluaikanani täällä. Se on ollut myös todella hauska. Ollaan musical teatren kanssa viimesitelty koulumusikaalia, jolla on 4 esitystä lukuvuoden lopussa ja sen budjetti on yli 6000dollaria. Tehtäväni tässä musikaalissa on soitella bassoa ja olen opetellut 20 eri biisiä tähän musikaaliin.
Musikaalin viimeistely on ollu rankkaa siksi, että olen joutunut olemaan, joka päivä koulun jälkeen noin 9:ään illalla soittamassa bassoa. Mutta nyt näyttää hyvältä. Teatteri on rakentanut hienot puitteet tälle näytelmällä ja siihen on nähnyt moni ihminen paljon paljon vaivaa.
Perjantaina meillä oli ensimmäinen esitys, joka meni tosi mukavasti. Tänään lauantai illalla meillä on toinen esitys.
Ihmiset tässä esityksessä ovat myös tosi hienoja persoonia ja pää-rooleja vetävät henkilöt ovat joutuneet opettelemaan uskomattoman määrän teksitiä ulkoa.
Taidan pistää lopun matkaa pelkkiä kuvia, niistä saa enemmän irti.

Jatkoa maylong

Maylongin maanantai-iltana menin koululle soittamaan bassoa, musikaalia harjoitellakseni. Hyvät soitot koko gäng oli kasassa siellä. Mutta voi hitto kyllä ehkä ärsytää skidisti, koska tuo rumpali ei tunnu mitenkään häikäisevän kyvyillään. Mutta basso vaa lätisemään niin rytmi pysyy ajassaan.

Soittojen jälkeen Philip tanskalainen vaihtari soitti, että tuu kämppäilemään kitimatin leirintä alueelle. No mikäs siinä tylsään viikonvaihteeseen, jotain tosellista menoa. Paikalla oli koko meijän koulun lounas pöytä ja siinä sitten pistettiin iso bonfire palamaan ja kekkeröitiin yö aamuun asti. Aamulla fiksailtiin leiri kasaan ja odoteltiin Philipin Host-iskän saapumista. Kyytiö kotio ja ei muutakun siivouspäivää viettämään. Oli kyllä hiukan väsähtynyt olo eilisen valvomisesta, kun hosui imirin ja rätin kanssa, mutta kyllä siistiä tuli. Sain myös tyhjennettyä mun kirjotuspöydän, joka oli noin 20cm paperikasan peitossa kauttaaltaan.

Illaksi menin viellä hengailemaan muutaman kaverin kanssa kylille. Katottiin tosi päräyttävä leffa The Stranger.

Oon alkanu harjottelemaan pitsan tekoa. Koska täällä ei mistään saa oikeeta pitsaa. Pitää koittaa näyttää milta oikea litteäruoka näyttää ja maistuu. Ikävöin myös kovasti Kotipitsan antimia.

Maylong

No eipäs ole tullu kirjoteltua vuoteen tätä blogia. No mutta parempi myöhään kuin ei sitten sillonkaa. Viimeisimmän viikon viimeinen päivä oli torstai, koska paikallinen kevät riento maylong oli tullut kalenteriin. Se on vähän kuin vappu. Kaikki menee vaan camppailemaan ympäri ämpäri leirintä alueita.
Torstaina oli lepposa päivä koulussa ja sitten illaksi oltiin kootto joukkue dougheball nimiseen peli. Oli takotus mennä pelailemaan Teraccen vastaavaa joukkuetta vastaan. Niin tapahtu saatiin 12 henkinen joukkue kasaan ja lähettiin autoillen kohti tapahtuma paikkaa.
Tilaisuuden oli järjestänyt meidän vanha liikunnan opettja joka on ihan kingi kaveri. Dougheball on muuten peli jossa heitetaan lentopallon kokosilla pehmeillä palloilla toisia ja koitetaan osua vastustaja tiimiin.
Paikan päälle oli tullut katsomaan paljon ihmisiä, pääasissa koululaisia. Teraccella oli 2 joukkuetta, joita vastaan meijän oli määrä pelata. Eka ottelu hävittiin. 4-2 otteluvoitoin. Toinen peli taas jäi tilanteeseen 3-2, koska paikalla sytty todellamassiivinen joukkotappelu :D no siinä sitten ihmiset mäiski toisiaan 5 minuuttia ennen kun tilanteeseen saatiin jotain tolkkua. Tappulu taidettiin voittaa ;) Mäkkärin kautta kotioho.
Perjantaina me suunniteltiin mennä kämppäilemään, mutta eihän siitä sitten tullut mitään. Perinteiset ryssimiset kuten voikin kuvitella. No onneks sää oli niin kamala, ettei sitä ois jaksanukkaa sinné oikee mennä värjottölee.
Lauantai oli niin ikään pelkkää sadetta. Guitar Herota koko päivä sisätiloissa Dylanin kamujen kanssa. Jei
Sunnuntai oli astetta parempi päivä. Ei satanut lähes ollenkaan ja ja ja aurinkoisissa oloissa oli suorastaan kuuma. Tosin oli tylsää kuin pesukonetta katsellessa. Illalla käytiin ampumassa ampumaradalla. Vähän itekkin pääsin koklailee pyssyköitä. Ja ja illalla tai yöllä puhuin jonkun tuntemattomaksi jäänneen ihmisen kanssa 3 tuntiä facebookissa.
Maanantai oli myös vapaata. Töitä pihalla kun aurinko viellä paistoi ja äskettäin käytiin vetämässä pitkä rundi dirtbikeilla ympäri maita ja mantuja. Kovaa kulkee. Ryssin vaan kerran. Ja sadekkin saatiin houkuteltua takasin. Nyt Joonaksen lähettämät Massive Attackit soimaan ja sohvalle köllöttelemään.

Banjo ja kukkopilli

Hurjan hyvien kelejen keskeltä on hyvä hymyillä. Aurinko on porottanut niin, että takapihan lumet on kaikonneet korkeimpiin olomuotoihin. Myös puut ovat alkaneet vihertää, ei olisi uskonut, että täällä lumen maassa voi olla elämää.
Viimeviikko meni hyvin tahkottaessa erilaisten biisien parissa. Saatiin semmoinen 8 biisin setti kasaan ja otettiin vähän perjantaina omaa lomaakin harjoitteluun. Soittelen rumpuja tuossa bändissä. Se on ihan tosi mukavaa puuhaa, olen myös oppinyt hienon niksin Joonakselta. Kun koputtaa rumpukapuloita yhteen kaikki sailenevat. muhahaha. tattista!
Myös ekat karhut on tullu bongailtua. Ihan keskustan vieressä vilisti pari nallea päiväs aikaan perjantaina. Eivät olleet yhtään pelokkaan oloisia söivät ruohoa siinä ravintolan takapihalla. Saman tien kaikki alkoivat myös kertoilemaan tarinoita, mitä karhut olivat tehneet täällä. Sain kuvan, että näitten otusten kanssa elely ei ole tylsää.
Launataiksi oltiin saatu esiintyminen Relay and Life tapahtumasta, joka keräsi rahaa syöpää sairastaneiden hyväksi tai muuta vastaavaa. Sovittiin, että tavattaisiin yhden aikaan Conorin talolla, mutta eihän siitä mitään tullu. No ehdittiin kuitenkin esintymään. Tapahtuma oli kävely tapahtuma. Se oli rakennettu koulun juoksuradan ympärille, jonne oli pystytetty lava ja paljo paljon erilasia telttoja. tarkoituksena oli kävellä syöpää vastaan. ympäri kenttää. Ei kovin järkevan kuuloista, mutta tapahtuma oli suosittu. haha
Soiteltiin reilu 40 minuuttia ja kyllä siitä ehti jo nauttiakkin. Meidän tarkoitus ei ole olla vakavasti otettava bändi vaan vain viihdyttävä cover bändi. Soitettiin muunmuassa Let it Be , Wonderfull world ja Houly Diver. Kaikki tietysti Timo Rautiainen versioina.
Muuten päivä oli hirveätä paikasta toiseen juoksemista. Päivän lopuksi mentiin kaikki bileisiin Gabelcariin, joka on asuinalue, missä minä asun. Oli hyvät bileet ja ehkä vielä parempi tunne oli kun kaikki muut tarvitsivat kyydin paitsi minä. muahahah saivat tuntea mun tuskan! No asuu täällä joku muukin kaveri kuin minä, muttä pää asisassa kaikki tarvitsi kyydin.
Sunnuntai meni pihatöitä tehdessä. Putsasin muunmuassa autotallin katon noin 10cm kerroksesta neulasia ja raivasin puunkaato jätettä kaatopaikalle. Löydettiin myös yllätys tankki, joka on jonkinlainen läämmitys järjestelmä 70 luvulta. Se oli ruosteinen noin 500litran tankki, jossa lojuu 100 litraa öljyä. No nyt sitten pähkäillään mitenköhän tuon laitoksen voi siirtää ja kuka tarvitsee 100 litraa ongelmajätettä ;)
Käytiin koluamassa myös kaikki lähialueen dirt tiet Dylanin kanssa moottoripyörillä. Näin ihan mammuttimaisia puita, joiden halkaisa oli noin 2 metriä.
Tänään Canoucks hävisi. Voi helvetti! Nyt nukkumaan

Jam jam babe

Ollaan tässä käynnistetty taas jammailutehdas uuteenuskoon, kun saatiin esiintymis tilaisuus. Meijän on määrä soittaa tunnin konsertto Kitimatin keskustassa lauantaina kello kolmen aikaan. Tilaisuus on jotain jotain semmosta just jotain, en muista tapahtuman nimeä, mutta sinne päädyttiin. Kovan ahherruksen tuloksena ollaan saatu nyt noin 8 tai 9 biisiä kasaan. Kovia classikoita, mutta kyllä me sinne muutama uudenajan herkkuki pistää soimaan. Meillä on tähän esiintymiseen vaihtunut vähän kokoonpano, kun Harley sanoi ettei ehdi työkiireiden takia tulla harjoittelemaan. Otettiin siihen tilalle Conor, joka on ennenkin soitellut bändissä. Annettiin ruhtinaaliset 3 päivää varotus aikaa. Kyllä se siitä ;)
Tänään keskiviikkona tuntui soitto luistavan. Biisit luonnistuivat tosi helponoloisesti ja tuntui, että olin ainoja jonka typerät fillit sotkivat soittoa.

No mutta, ei muuta kun älämölö päälle ja treeenaamaan!

Lumessakahlaaja

On vaikea uskoa, mutta täällä lumen ja jään maassa on ollut kuuma!'
Perjantai aamu oli aurinkoinen, ei pilviä lainkaan ja trimmatun metsän ansiosta aurinko pääsi vähän sarastamaan myös talon sisälle. Itseasissa elän kuin prinsessa, aamuisin aurinko nimittäin paistaa juuri sopivassakulmassa huoneeni ikkunasta sisään, niin että herään siihen joka aamu täällä kämpillä.
Perjantai aamu oli kuitenkin melko viileä, mutta päättäväisesti pistin sortsit jalkaan, koska viimepäivien kuumuus oli saannut farkut tuntumaan, jotenkin vastenmielisiltä. Päivä lämpeni ja huomasin, että päivä sattui olemaan oikein hyvä. Olin suorastaan ihan liekeissä. Soitin bassoa hyvin ja hitsasin rautaa kasaan kauniilla saumoilla.
Koulun jälkeen pienissä vappumasennuksissa, joista rupesi jo pääsemään yli hyvin sujuneen päivän vuoksi tulin kotiin koneelle ja huomasin veljeni Timon olevan Skypessä. Oli ihan suorastaan viihdyttävä keskustelu, osin johtuen myös siitä, että Timo oli 3 päivän humalassa ja kello oli 1 Suomen aikaan.
Keskustelun edetessä laulatin Timoa ja Suskia muutamalla klassikolla. Minä soitin Kandassa kitaraa ja Timo ja Suski lauloi Suomessa. On se mahtavaa tämä tekniikka. Esittelin myös koko huushollin, väläytin kaikki huoneet läpi ja esittelin helteisen pihan, jossa oli 25 astetta lämminta ja ja 10cm lunta paikkapaikoin. Host perhekkin sai viihdykettä tästä puhelusta, koska Timon humalainen kommunikointi millätahansa kielellä oli hieman sekavaa.
Illaksi menin Conorin kanssa joelle katsomaan muutamaa kaveria ja viettämään pari tuntia väsäten isoa bonfirea, muutamalle tutulle, jotka camppailivat joenrannalla. Oli ihan mukavaa, mutta vappumukava oisi voinnut olla hieman vappuisempaa suomalaiselle mielelle.

Lauantai oli odotettu päivä. Olin sopinut Kamoflagen poikien kanssa suuren skype keskustelun ja tätä varten päätin tulla varta vasten kotiin nukkumaan perjantaina. Keskustelu oli loistava. Se oli kuin treffit, jossain kahvilassa. Johon itsevalmistuin tilaamalla itseltäni omeletin ja teetä aamupalaksi. Ossi oli jo ilta tunnelmissä ja joi olutta. Matias oli juuri menossa illalliselle ja Joonas sattui vain olemaan hiemna väsyneessä olotilassa aikarojen vuoksi. No vähän muistutti tilanne kahvilaa... Reipas parituntinen sujui kuitenkin tosi nopesta ja tulihan siinä asteltua kuivat puut sellaisseen muottiin, että varmasti syttyy ensikesän helteissä. Oli myös melkein vaikea taas kerätä itsensä todellisuuteen ja mennä rakentamaan, jotakin vatsan täyteeksi.
Päivä oli mahtava. Annoin itseni vain levähtää pihan kuumuuteen. Ja vietin päivän Luartin kanssa baseballia pelaten. Minä löin ja Luv haki pallon.
Illaksi menin Andruen luokse, josta idea oli lähteä joen rantaan bileisiin. Näin taphtui ja kuuman päivän jälkihehkussa oli kiva mennä juhlimaan viikonloppua satojen ihmisten kanssa joenrantaan, mihin oli tehty muutama iso bonfire. Ilta oli ehkä paras mitä olen täällä viettänyt. Oli vain oikeasti niin kivaa Andruen, Alexin, Conorin ja muutaman muun jannun kanssa, että näitä iltoja jäädään muistelmaan pitkään.
Illanpäätteksi otettiin taxi Andruen luokse ja sammuttiin katsomaan Borattia.

Viikonlopun viimeinenpäivä oli väsynyt. Host sisko Annie, joka muuten muutti takaisin Kitimattiin kesäksi, tuli hakemaan minut aamulla Gracen kanssa takaisin kotiin ihmettelemään maailmaa. Lagailin tietokoneella ja pelasin basballia Luv kanssa koko päivän.
Illaksi Host perheeni ystävät tulivat kylailemään ja syömään illallisen. Tein muuten niitä sinihomepekoni sieniä! Muuten illallinen oli home made hampurilaiset, saalaatti ja bisseä. Oli mukava keskustella erilaisista kulttuureista, tavoista ja uskonnoista ihmisten kanssa, jostka olivat melkolailla ympärimaailmaa. Britanniasta, Zimbakvesta, Canadasta ja Suomesta. Kaikkien kulttureissa oli sama lansimainen vivahde, mutta silti kultuurit tuntuivat paikkapaikoin olevan eriplaneetoilta. Aika kului ensikertaa nopeaan host perheen ystäväperheen kanssa ja oli sääli lopettaa hyvät keskustelut.

Karhut ovat muuten heränneet. Heather ja Traf näkivät jo yhden maantiellä tänään. Pitää alkaa tarkemmin pitää silmällä metsän reunaa ja pihaa, koska täällä karhuja tuntuu tarinoiden mukaan olevan vähän liiaksikin. No pitää olla varovainen Ja Hei Luv ei pelkiä mitääään!!!

Kuva Timolle perjantai iltapäivältä.